Rujutiil Ojb’ k’in tijooneem pa Jaay (covid-19 y clases a distancia)

Una de las respuestas a la emergencia ha sido la creación de una plataforma virtual, así como la elaboración de libros de acuerdo con las áreas lingüísticas de los estudiantes. La plataforma puede ser una ayuda para una minoría de comunidades que cuentan con Internet, televisión o radio, pero muchas no tienen esas posibilidades. Además, lo que la modalidad a distancia ha provocado es acumulación de tareas. Súmense a esto los efectos emocionales en niños y adolescentes, así como el problema de los padres que no manejan los temas programados, que no cuentan con computadoras o con un celular inteligente y que tienen a varios hijos que atender. Y a esto se agrega la situación del docente, sin capacitación y sin herramientas digitales. Esto es parte de la realidad de la educación en estos momentos.

* * *

Kaamiik nqatzijb’aj juun ka’i’ rucholaaj taq tziij, chi riij ja ruk’ayewaal ruya’oon jar itzel yab’iil rujutiil ojb’ (COVID-19) chi re ja kitijooneem ja taq ak’alaa’ ee k’o pa jaay. Rajawaxiik k’o chi nojtaqix kumaal ja winaq ee k’o najt naqaaj, naq rupoqonaal ruya’oon chi paan ja maya’ tinaamit, taq ruuq’a’ tinaamit k’in taq mokaaj jar ee k’o chi ruuwach ja nimaq taq juyuu’ taq’aaj.

K’o chik q’iij oj tz’apatali rumaal jar itzel yab’iil rujutiil ojb’ (Covid-19). Ee k’iy winaq k’o ruk’ayewaal chi ke kaamiik. Keeri’ chi ke ja taq ak’alaa’, xtanii’ ala’ii’ kiloon wa’aal chaqijchi’, k’in keeri’ nimarinaq ja kiyab’iil. Chi riij pe ari’ ja naquun le’ ma ee b’enaq ta pa tijob’al, k’ayeew rub’anoon ja kitijooneem.

Ja Champomaal ronojeel q’iij nel pe chi rub’ixiik chi techajii eewii’, teb’oko’ eechii’ eetza’m, tech’aja’ eeq’a’, tejosq’iij eewii’, kixatiini k’in ma kixel pe ta pa b’eey. Kixel eel, ja wi’ qatziij chi k’o jun rajawaxiik nrojob’eej chi paam jar ek’aslemaal ewoochooch. Kaamiik ma ee k’o ta ch’ijch’ neb’ijni, k’iy naquun etz’apatali, chaqajaa’ ja taq tijob’al chi nimaq chi ee ko’koj.

Ja taq ak’alaa’ toq ma ee k’o ta pa tijob’al, jutiij neki’koti jutiij manii. Rumaal chi nekib’isooj ja taq kachib’iil b’aar qas ne’ejtz’aan wi’ pa mokaaj. Ronojeel ala’ ja taq naquun ja nekeeb’an ja taq ak’alaa’ pa tijob’al kuk’iin ja taq kachb’iil k’in ruk’iin ja tijooneel; kaamiik ximital ruuchii’ ruuwach, rumal ja yab’iil rujutiil ojb’ (COVID-19) ee tz’apatal pa taq jaay konojeel. Xaxa ka’i’ rub’anoon ja k’aslemaal le’.

Jun, ee k’oli jar ak’alaa’, xtanii’ ala’ii’ qatziij chi etz’apatali, xaxa echajtal kumaal keetee’ kitata’, nb’aan opoon taq keewaay ki’uk’uyaa’ chi ki’iil ta nek’eje’ pa jaay. Nkajo’ ta chi utz nkeeb’an chi re ja taq kisamaaj rixiin pa tijob’al. Ee k’o k’a ki’iil ee k’oli rumaal chi nimaq ja koochooch, ee k’o chik k’a julee’ lajtz’ ee k’o wi’ k’in ma utz nesamaji. Ee k’o chik k’a julee’, ma k’o ta neto’o kixiin pa taq jaay. Ja taq kisamaaj k’a chajq’a’ nkeeb’an k’in ma utzilaj waraam ta nkeeb’an.

Chi riij ala’ ja lele’, ruk’amoon pe chik yab’ilaal chi kiij ja taq ak’alaa’, ala’ii’ xtanii’, kani’ chi re’ ko’seem, ayawareem, ruti’oniil keewi’ kib’aniil, rumaal chi k’iy ja saamaaj ya’oon pe chi ke. Jun nimalaj ruk’ayewaal nkeeb’an pe ja tijoonelaa’, jaa’ chi kojtaq chi jar ak’alaa’ nkojb’eej chi ejqaal, k’in alatali ja taq naquun ja nkojtaqiij. Xaxa ma keeri ta rub’anoon, ja taq ak’alaa’ kaamiik nk’ayewataj chi keewach ja rub’ajniik ja kisamaaj, rumaal chi k’iy naquun ma k’o ta pa taq koochooch ja nkisolob’ej riij k’in nkik’utub’eej rucholaaj ja nkojtaqiij. Kani chi re ja taq keewuuj rixiin chi nkisik’iij, rixiin soloj saamaaj k’in julee’ chik taq naquun ja najawax chi re jun utzilaj tijooneem.

Nqanataj opoon jun ruk’ayewaal xril jun te’eej. Ja ti ixoq ee ka’i ja taq raal ja k’o chi neruuto’ chi re ja kitijoxiik. Jun B’elejee’ rujunaa’, ja k’a ti jun chik wajxaqii’, k’in ma junaan ta kimokaaj chi riij ja taq kitijoneem.

Jar tijooneel xruutaq eel ja taq achib’al k’in rutzijool rub’eyaal ja nutijooj rii’ chi riij, ja ti ak’aal b’elejee’ rujunaa’. Ja saamaaj k’o chi nrojtaqiij ja ti ak’aal, chi riij ja taq samajib’al rixiin q’ojomaaneem. Ja tijooneel xruuya’ rutzijool chi ja taq q’ojomib’al k’o jo’oo’ ruuwaach taq rumokajiil, k’in keeri’ k’o chi paam ja ruutziij rusamaaj ja tijooneel.

Keeri’ xruub’an le’. Xuluqaj q’iij rixiin ja k’otoon chi’aaj chi re ja ti ak’aal. K’in xk’utux chi re, ¿Ee jaru’ taq mokaaj kib’anoon ja taq q’ojomib’al? Ja ti ak’aal xruk’ulub’a ee jo’oo’. Ja k’a tijooneel xruub’iij, ma qatziij ta, ja q’ojomib’al xa kaji’ mook rub’anoon, kaji’ ja nk’utuun chi eewach. Ja ruutee’ ja ti ak’aal xchapon chi re ja tijooneel, rumaal chi ma utzilaj tijooneem ta nuuya’ chi re ja ti raal. K’o rejtal k’o rachib’al k’oloon kaan ja rutijooneem ja tijooneel, chi qatziij chi jo’oo’ ja nub’iij, ja keele le’ nim ja ruk’ayewaal chi ke ja taq ak’alaa’.

Xa tino’y ja k’amab’al tziij chi riij ja tijooneem rixiin kaamiik le’. Rumaal k’aari’ rajawaxiik chi nqak’axaaj qaaj chi qab’iil qii’ ojoj. Naq k’a kib’anoon ari’ ja taq ak’alaa’ pa julee’ tinaamit chik. ¿La utz ja kimajoon ruk’utiik ja tijoonelaa’ owi ma utz ta?, ¿La ma maxta k’a nyooj taq kina’ooj ari’ ja taq ak’alaa’ rumaal ja k’iy saamaaj chi keewach?.

Ja najb’eey na’ooj nel opoon chi riij ja jun k’amab’al tziij le’, chi ja tijooneel ma utz ta ruk’utiik nuub’an ja rusamaaj chi keewach ja taq ak’alaa’, k’in ma rojtaq ta naq nsolob’eej rii’ chi paam awa’ ja k’aak’a rub’eyaal tijooneem rixiin najt naqaaj, k’in keeri’ chi re ja ruko’jiik ja taq samajib’al chi nopoon pa rub’eyaal ja tijooneem pa koochooch jar ak’alaa’.

Jaala’ ja kib’anoon jar ak’alaa’ chi paam ja nimaq taq tinaamit. Ja k’a pa taq ruuq’a’ tinaamit, ee k’o pa siwaan, pa taq ruuwi’ juyu’ taq’aaj. ¿Naq kib’anoon k’aari’ jar ak’alaa’ chi re ja kitijooneem? ¿Naq nkeeb’an k’aari’ chi re ja rutajqiik ja kisamaaj? Ojtaqiin chi k’ooli ma topooni ja tijooneel toq utz rub’anoon ja q’iij saq rixiin saamaaj. K’a jaa’ ta kaamiik xtuuya’ q’iij chi ke ja taq ak’alaa’, tz’apital b’eey ronojeel, k’in ma k’o pe ta taq keeq’aaq’ ja taq winaq, ma kojtaq pe ta ruuwach jun sik’ib’al rixiin na’ojiineem, jun kematz’ijb’ jaala’ naquun le’, najt k’o wi’ chi ke, rumaal chi ja ruk’ayewaal echapoyoon ee je’ee’ kaamiiik wa’aal chaqijchi’.

Ja ruk’ayewaal le’, xopoon chi ruuwach ja k’amol b’eey rixiin ja Ruchitu’y Tijob’al (Ministerio de Educación). Ja k’amol b’eey xruuya’ rub’ixiik chi xa ee juujun ja tijob’al neb’anowi ja nkimuliij saamaaj chi keewach ja taq ak’alaa’. Ja tziij xruub’iij ja k’amol b’eey ma qatziij ta, rumaal chi konojeel ja tijob’al keeri’ kib’anoon chi ke ja taq ak’alaa’ chi paam jar Iximuleew. Ja taq ak’alaa’ kaamiik janila’ ruk’exoon ja kik’aslemaal chi ruuwach ja jun k’aak’a tijooneem le’. K’iy ja saamaaj chi keewach, k’oli ma kekowiini nkeejach ronojeel, rumaal chi k’o jun ramaaj ya’oon chi ke ja tatixelaa’ chi nkeetaq eel chi re ja tijooneel. Ja wi ma xekowiin chik ta xkeetaq eel, xkanaj kaan k’aari’ ja saamaaj. Ja ti ak’aal k’in tati’xeel, keeq’iij xkitz’ijla’ k’in k’ayeew nk’amar chik chi ke ja ti saamaaj.

Jar ak’aal chajital ari’ pa roochooch, xaxa q’anij k’isininaq pa rusamaaj rixiin ja rutijooneem. Chi riij ala’ ja ruk’ayewaal le’, ja nkib’iij jar aq’omanelaa’ chi jar ak’alaa’ ma kinuk’uun ta kii’ chi ruuwach ala’ ja k’aak’a rub’eyaal tijooneem le’. Qitziij chi k’ayeew rub’anon ja kitijoxiik jar ak’alaa’ kaamiik.

Chaqajaa’ jar ak’alaa’ k’o kik’ayewaal kuk’iin ja tatixelaa’. Ka’i oxi’ ruuwach ja ruk’ayewaal ruya’oon chi kikojol. Jun, ee k’o tati’xelaa’ ma kojtaq ta nkisik’iij ruuwach wuuj, k’in kaamiik ma kekowiini nekeeto’ ja taq kalk’uwaal. Ka’i’, ee k’o tati’xelaa’ kojtaq nkisik’iij ruuwach wuuj, k’in ma kojtaq ta ruuwach jun kematz’ijb’. Oxi’, ee k’o tati’xelaa’, kojtaq netz’ijb’ani, kojtaq ruuwach kematz’ijb’, xaxa ma k’o ta kuk’iin ja samajib’al le’, owi k’o ta k’a ja kematz’ib’ kuk’iin, xaxa ma oponaq ja ruukeem tzijob’eliil (internet). Keela’ rub’anoon ja ruk’ayewaal pa taq koochooch kik’olib’aal ja winaq pa taq tinaamit le’. Ja k’a kaamiik ma k’o ta ojtaqoyoon ja wi jar ak’alaa’ k’oli kojtaq owi ma k’o ta. Naq la rub’eyaal xtikeeb’an ja Ruchitu’y Tijob’al, toq xtikeek’ut wi qatziij chi k’oli xkojtaqiij xtanii’ ala’ii’, k’in wi utz neq’a’x pa jun mokaaj chik. Ja Champomaal k’in Ruchitu’y Tijob’al nkib’iij chi kimajoon ja saamaaj, xaxa ma q’alaaj ta, b’aar la ee k’o wi’.

Chaqajaa’ k’o to’ooneem rixiin yab’ilaal xtiyaa’ chi ke jar ak’alaa’ ee ko’koj cha’. Xaxa ma konojeel ta xtikeek’ul ja to’ooneem le’, rumaal chi ja taq tatixelaa’ ee k’o pa taq ruuq’a’ tinaamit ma xkekowiin ta xtikitz’ijb’aaj keeb’i’ ja taq kalk’uwaal, najt ee k’o wi k’in nk’ayewataj chi keewach.

Chi riij ala’ ja jalele’, nim ja ruk’ayewaal chi paam ja kik’aslemaal jar ak’alaa’, xtanii’ ala’ii’ kuk’iin ja tati’xelaa’. K’in keeri’ chi re ja ruk’ayewaal rixiin ja b’aar ma k’o ta wi’ kematz’ijb’, k’in ruukeem tzijob’eliil chi paam awa’ ja jun tz’apitaliil k’aslemaal chi riij tijooneem, rumaal jar itzel yab’iil rujutiil ojb’ (COVID-19), kaamiik.

Ajpub’